Suomi on samalla sekä tiukan rahapelilainsäädännön maa, että rahapelaajien luvattu maa. Tässä suhteessa pakostakin käy mielessä vertaus alkoholiin ja alkoholilainsäädäntöön, mutta jätetään tämä viittaus sikseen, ja keskitytään aiheen mukaiseen sisältöön. Suomalaiset pelaavat nettikasinoita runsaasti, eikä Veikkauksen nettikasino ole suinkaan ainoa. Monet suomenkieliset kasinot operoivat Virosta ja Maltalta käsin, yhtenä hyvänä esimerkkinä NetBet netticasino.
Netissä pelaaminen on suomalaisille laillista, vaikka monesti muuta väitetään aivan päämedioiden uutisissa. Laillisuuden on kertonut muun muassa poliisihallituksen edustaja, joten tätä on vaikea mennä kyseenalaistamaan. Mistä sitten innostus pelaamiseen on lähtenyt? Onko syynä internet, kuten se tuntuu olevan kaikkeen muuhunkin “epäilyttävään” syypää? Ei ole, sillä suomalaiset ovat olleet pelaajakansaa vähintäänkin kymmeniä, ellei satoja vuosia.
Lauantain lotto on instituutio
Lauantai-illan lotto on suomalainen tapa ollut kohta 50 vuotta. Veikkaus starttasi loton myynnin joulukuussa 1970 eli viisikymmentä vuotta sitten. Ensimmäinen lottoarvonta puolestaan nähtiin televisiossa 3.1.1971. Tammikuussa 2021 lotto täyttää 50 vuotta! Päävoitto tuossa ensimmäisessä arvonnassa oli niinkin suuri summa kuin 343 825 markkaa. Tilastokeskuksen rahanarvonmuunnin kertoo, että vuoden 1971 rahamäärää 343825,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2019 oli 480131,77 euroa. Päävoitto oli sis lähes puoli miljoonaa euroa.
Lotto on ehkä se tunnetuin ja edelleen suosituin rahapeli Suomessa. Monet luulevat, että lotto on suomalainen keksintö. Kuulostaahan sanakin jossain määrin suomalaiselta. Näin ei kuitenkaan ole. Kuten monet muutkin rahapelit, tulee lottokin käytännössä Italiasta, vaikka samantyyppisiä pelejä on nähty jopa muinaisessa Kiinassa. Jo 1530-luvulla italialaiset pelasivat peliä nimeltä “Lo Giuoco del Lotto D’Italia”, joka muistutti bingoa. Josta päästäänkin bingoon.
Bingo, tuo legendaarinen mummojen ja pappojen peli 80-luvulta. Vai onko sittenkään? Suomeen bingo teki ensiesiintymisensä jo 60-luvun lopussa. Ebba Forsberg oli Ylivieskassa asunut nainen, joka näki bingon Ruotsissa ja päätti tuoda sen pikkuiseen kotikaupunkiinsa, joka oli tuolloin vielä kunta. Bingon pelaamisessa oli hyvä tarkoitus. Siihen pelatut varat käytettiin siihen, että varat toimitettaisiin uimahalli- ja nuorisotalosäätiölle. Todisteena pelatuista varoista on edelleen kaupungissa sijaitseva urheilutalo.
Pajatso tai jazzo tai jatso
Kuka muistaa pajazzon tai pajatson? Tuo mahtava kolikkopeli huoltoasemilla ja linja-autoasemien auloissa, jossa kolikko toimi sekä panoksena että pelivälineenä? Pajatsoja ei ole enää nähtävillä kuin asiaan vihkiytyneissä museoissa tai joissain muissa triviaaleissa tiloissa, mutta niiden historia on iso osa suomalaisen uhkapelaamisen ja rahapelaamisen historiaa.
Ennen kuin Veikkausta edeltävä Raha-automaattiyhdistys oli edes perustettu, tuotiin Suomeen raha-automaatteja ja peliautomaatteja. Jo 1920-luvulla (eli sata vuotta sitten!) Suomeen tuotiin Saksasta juurikin pajatsoa muistuttavia peliautomaatteja, joita tavalliset kansalaiset pääsivät pelaamaan. Pajatsojen maahantuonnin taustalla olivat yksityiset yrittäjät, kuten monissa maissa nykyäänkin. Suomessa heräsi kuitenkin kritiikkiä yrittäjien rahanhimoa kohtaan, sillä monet näkivät että yrittäjät halusivat vain hyötyä tavallisen kansan rahoista. Nykyaikana tätä samaa metodia kutsutaan yrittämiseksi, mutta ehkäpä taustalla oli vahva itänaapurin vaikutusvalta.
Pajatsoista tuli lopulta suomalainen menestystarina, ainakin hetkeksi. Kuten loton, bingon ja baccaratin kohdalla, myös pajatsolla oli eräänlainen yhteys Italiaan. Saksasta tuotujen pelien nimi oli Bajazzo, joka tarkoittaa ilveilijää. Tämä juontui puolestaan italian kielen sanasta pagliaccio. Suomalaiset haluavat vääntää ulkomaiset sanat suomalaiseen muotoon (vrt. Stockmann -> Tokmanni). Niin syntyi suomalainen versio pajatso. Vähän kuin pizza -> pitsa.
1970-luvulla raha-automaattiyhdistys myi pajatsoja jo ulkomaille, mutta kehitys oli hidasta siihen nähden, että RAY aloitti pajatsojen valmistamisen jo vuonna 1938. 1970-luvulla markan pajatsot valtasivat Suomen ja tätä ihanuutta kesti aina markka-ajan loppumiseen, jonka jälkeen europajatsoja ei valmistettu. Voi vain kysyä miksi?
Myöhempien aikojen uhkapelihistoria
80-90-lukujen rahapelien historiasta on pakko mainita videopokerit, joiden tuplausmusiikit ovat jääneet elämään omaa elämäänsä, vaikka pelejä ei välttämättä näykään samassa muodossa perinteisissä pelipaikoissa – kuten bussiasemien auloissa.
Suomalaisen rahapelaamisen historia on värikästä ja hauskaa aina 90-luvulle asti, mutta tämän jälkeen ala tuntuu näivettyneen. Missä ovat suomalaiset pelivalmistajat samaan aikaan kun Ruotsissa toimivat alan suurimmat yrittäjät, kuten NetEnt ja Play’N GO? Selitykseksi ei kelpaa tiukka rahapelilainsäädäntö, sillä Ruotsissa oli yhtä tiukka lainsäädäntö pitkään ennen nykyistä tilannetta.
Kuten alussa mainittiin, on Suomen rahapelilainsäädäntö yhtä omalaatuinen kuin alkoholilainsäädäntö. Aika näyttää, ovatko tiukat asetukset hyväksi, pahaksi vai vain hämmennykseksi.